Siltojen kunto tarkastetaan vuosittain - Järviön sillan korjaus käynnissä Akaassa
Pirkanmaalla on yhteensä 1158 siltaa, joiden kuntoa seuraamme säännöllisesti monella tavalla; vuositarkastuksilla, yleistarkastuksin ja erikoistarkastuksin. Tarkastuksissa havaittujen vaurioiden perusteella tehdään tarvittavat korjaukset, joilla varmistetaan siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus. Maastossa tehtävillä tarkastuksilla ja näytteenotoilla on keskeinen rooli: niiden avulla toimenpiteet voidaan ajoittaa oikein ja sillan käyttöikää pidentää kustannustehokkaasti.
Hyvä esimerkki tästä on Järviön silta Akaassa, valtatie 9:n varrella. Vuonna 1997 liikenteelle avattu 181-metrinen jännitetty, betoninen palkkisilta ylittää Tarpianjoen. Vuoden 2023 yleistarkastuksessa havaittiin vaurioita muun muassa asfaltissa ja päällysrakennekerroksen läpäiseviä halkeamia.
Havaintojen perusteella sillalle tilattiin erikoistarkastus. Sillasta porattiin näytekappaleita laboratoriotutkimuksiin - esimerkiksi betonin vetolujuutta ja sen koostumusta. Tulosten pohjalta laadittiin korjaussuunnitelma, jonka toteutus on nyt käynnissä. Työt sisältävät muun muassa liikuntasaumojen ja päällysrakenteiden uusimista. Urakka etenee kahdessa vaiheessa siten, että liikenne kulkee koko ajan toista kaistaa pitkin.
Sillan vauriot eivät aina näy päällepäin – oikea-aikainen tarkastus ehkäisee suurempia ongelmia
Maanteiden hoitourakat tekevät vuosittaiset tarkastukset, ja viiden vuoden välein toteutettavat yleistarkastukset hoitavat asiantuntijakonsultit. Tarkastajilta edellytetään Väyläviraston sillantarkastajatutkintoa. Tarkastuksista saadun kuntotiedon avulla siltojen korjaukset ja ylläpitotoimet voidaan kohdentaa tehokkaasti.
Tarkastuksissa arvioidaan kymmeniä yksityiskohtaisia kohtia sillan eri osista – alusrakenteista varusteisiin. Kiireellisistä vaurioista ilmoitetaan heti, ja niiden perusteella tehdään tarvittaessa erikoistarkastus tai nopeita korjauksia.
Siltojen kuntoa tarkastellaan sekä rakenteellisen kunnon että käyttöturvallisuuden näkökulmasta. Ne luokitellaan viiteen kuntoluokkaan – erittäin hyvästä erittäin huonoon. Vaikka sillan huono kunto ei useinkaan näy tienkäyttäjälle päällystevaurioiden tavoin, sen seuraukset voivat olla merkittäviä: painorajoituksia, liikennehaittoja ja kasvavia korjauskustannuksia. Määrärahojen niukkuuden takia joudumme lykkäämään korjaustoimenpiteitä, joka taas nostaa huonokuntoisten siltojen määrää vuosittain. Tieverkolla on paljon korjausvelkaa.
Sillan oikea-aikainen korjaus on paitsi teknisesti järkevää, myös taloudellisesti perusteltua.
Lisätietoja
Jyrki Toivonen
Siltainsinööri
p. +358 295 036 097
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi