Vesistöjen säännöstely

ELY-keskuksissa huolehdimme valtion vastuulla olevista säännöstelyluvista, joita on yli 40. Lisäksi vastaamme alueiden säännöstelyn kehittämisestä ja valvomme säännöstelyn lupaehtojen noudattamista. Luvan vesistön säännöstelyyn ja lupien päivityksiin myöntää aluehallintovirasto.

Vesistön säännöstely tarkoittaa, että vesistön vedenkorkeuksia ja virtaamia säädellään jatkuvasti patojen, vesivoimalaitosten tai muiden rakenteiden avulla.

Säännöstellyillä järvillä pystytään pienentämään kevättulvan aikaan alapuolisten jokien ja järvien vedenkorkeutta ja niillä voi olla suuri merkitys tulvasuojelun kannalta. Muina vuodenaikoina vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, koska kesän vesistön virkistyskäytön turvaamiseksi varastotilavuutta ei ole paljon.

Ilmastonmuutoksen myötä pitkien hellejaksojen ja sitä seuraavan kuivuuden ennustetaan lisääntyvän. Säännöstelyillä järvillä pystytään lisäämään veden virtaamaa alapuolisissa vesistön osissa usein merkittävästikin.

Säännösteltyjen järvien ja jokien rannoilla on paljon asutusta. Virkistyskäyttöön kiinnitetäänkin säännöstelyssä paljon huomiota. Tekojärviä on rakennettu eniten Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan muuten vähäjärvisille alueille tulvasuojelutarkoituksessa. Näillä alueilla tekojärvien ja muuten säännösteltyjen järvien merkitys virkistyskäytössä korostuu ja niille saatetaan tulla esimerkiksi kalastamaan kauempaakin.

Vesistön säännöstelyyn tarvitaan vesilain mukainen lupa. Suomessa on voimassa noin 240 vesistön säännöstelylupaa, jotka kattavat noin 350 järveä. Lähes kaikkia suurimpia järviämme säännöstellään. Suomen koko järvipinta-alasta kolmannes on säännösteltyä.

Lue lisää vesistöjen säännöstelystä:

• Vesistöjen säännöstely (vesi.fi)

Katso myös