Museotiet

Museotiet ovat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkain osa. Museotiet kertovat omaa sanomaansa tienpidon ja tiellä liikkumisen kehityksestä, yhteyksien rakentamisesta ja rakentajista, teiden käytöstä ja käyttäjistä.

Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museointihetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään hyväksytyn kokoelmapolitiikan periaatteiden ja kriteerien mukaan.

ELY-keskukset vastaavat seuraavien museoteiden ylläpidosta:

• Fagervikintie (Suuri rantatie), Inkoo
• Huovintie, Köyliö
• Koiviston paikallistie, Äänekoski​​​​​
• Kuortti–Miekansalmi-tie, Pertunmaa
• Magneettimäki, Inari
• Peräkunnantie (Kuru–Ruovesi-tie), Ruovesi
• Tuusulanjärven rantatie, Tuusula
• Vanhalinnantie (Hämeen Härkätie), Lieto​​

Fagervikintie (Suuri rantatie), Inkoo

Fagervikintie on osa keskiaikaista Turun ja Viipurin välistä Suurta Rantatietä. Reitti raivattiin maantieksi jo 1200-luvulla. Tie kulki Suomenlahden rannikon suuntaisesti pitäjästä pitäjään yhdistäen maan tärkeimmät asutus- ja hallintoalueet.

Huovintie, Köyliö

Kokemäenjoen suulta alkanut Huovintie on osa Ulvilan ja Turun välistä keskiaikaista maantieyhteyttä.

Koiviston paikallistie, Äänekoski

Koiviston museotie kuuluu Kuopion ja Vaasan väliseen tieyhteyteen. Maanmittarit viitoittivat tien vuonna 1777. Koivisto oli aina 1800-luvun puoliväliin Keski-Suomen pääteitten risteyskohta.

Kuortti–Miekansalmi-tie, Pertunmaa

Pertunmaalla sijaitsevaa Kuortin ja Koirakiven välistä tietä käytettiin todennäköisesti jo 1400-luvun lopulla. Se oli tärkeimpiä Savoa ja Hämettä yhdistävistä reiteistä 1500-luvulla.

Magneettimäki, Inari

Inarin Magneettimäki on noin kolmen kilometrin pituinen rinneosa kuuluisaa Jäämerentietä. Petsamon Liinahamari oli vuosina 1940–1941 ainoa ympärivuotisessa käytössä oleva valtamerisatama Pohjois-Euroopassa.​​​​​

Peräkunnantie (Kuru–Ruovesi-tie), Ruovesi

Maantie Kurun kirkolta Ruoveden kirkolle on osa Parkanon ja Mäntän välistä Peräkunnan tietä, nykyistä Kuru–Ruovesi-tietä.  Varhaisimmat tiedot tien varren asutuksesta ovat 1500-luvulta.

Tuusulanjärven Rantatie, Tuusula

Tuusulanjärven reheviä maisemia Tuusulanjärven maantien synty ajoittuu 1600-luvulle. Tien varrella asui 1900-luvun alussa useita suomalaisia kultakauden taiteilijoita, kuten Pekka Halonen, Jean Sibelius, Eino Leino ja Eero Järnefelt.

Vanhalinnantie (Hämeen Härkätie), Lieto

Vanhalinnantie seuraa keskiaikaisen Hämeen Härkätien linjausta. Se on Suomen vanhimpia reittejä. Liedon kohdalla on Härkätien pisin vanhassa asussaan säilynyt tieosuus.