Kalakantojen ja -vesien hoito
Kala- ja rapuvesiä hoidetaan monin eri tavoin. Yleisimpiä hoitomenetelmiä ovat kalastuksen ohjaus- ja säätelytoimenpiteet, istutukset sekä kalataloudelliset kunnostukset. Hoidon ansiosta kalavesien tuotto on monin paikoin kasvanut, luontaisen lisääntymisen edellytykset parantuneet ja kalastus on kehittynyt kestävämpään suuntaan. Kalojen ja rapujen istuttamisella voidaan vahvistaa heikentyneitä tai luonnosta kadonneita kalakantoja. Istutuksilla pyritään myös lisäämään kalavesien tuottoa. Kalakantoja hoidetaan myös kalastuksen ohjaus- ja säätelytoimenpiteillä.
Kuva: Petteri Kontila
Kalavarojen kestävän käytön ja hoidon toteutumisen varmistamiseksi laaditaan tarvittaessa valtakunnallisia kalavarojen hoitosuunnitelmia, jotka maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa (Kalastuslaki 379/2015, 34 §).
ELY-keskukset tuottavat useita alueellisia kalastusta sekä kalavesien hoitoa koskevia suunnitelmia ja selvityksiä, joita ovat esimerkiksi kaupallisen kalastuksen tai vapaa-ajankalastuksen kehittämisohjelma, laji- tai kantakohtainen toimenpide- tai hoito-ohjelma, suunnitelma kalojen istutuksissa käytettävistä kannoista sekä alueellinen kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Kalavesien hoitotoimenpiteet perustuvat tutkittuun tietoon vesistöstä ja sen kalakannoista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi koekalastuksia ja kalakantojen seurantaa, jotta hoitotoimenpiteet voidaan kohdentaa oikein.
Kuva: Petteri Kontila
Kalatalousviranomainen osallistuu vesien- ja merenhoidon toteuttamiseen yhteistyössä ympäristövastuualueen kanssa.