Viime vuosina Lappi on kohdannut niin negatiivisia kuin positiivisiakin rakennemuutoksia. Samalla maakuntaa on haastanut kohtaanto-ongelma, kun alueen avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa. Nämä kehityskulut ovat vahvistaneet tarvetta kehittää maakunnallista tiedolla johtamista sekä kykyä vastata rakennemuutoksiin ennakoivasti, jotta voimme tukea maakunnan elinvoimaa, työllisyyttä ja muutoskykyä jatkossakin.
Hanke on työstänyt laajassa yhteistyössä toimintatapaa, joka tukee tuleviin rakenne- ja muihin muutostilanteisiin vastaamista. Hankkeessa on erilaisten paikallisten tapausesimerkkien avulla analysoitu rakennemuutostilanteita, nostettu esiin kehittämistarpeita ja tuettu toimintatapojen muutoksessa. Hankkeen tapausesimerkkeinä ovat toimineet Meri-Lapin teollinen rakennemuutos, Lapin matkailun rakennemuutos sekä Utsjoen paikallinen rakennemuutos. Eri toimijoiden yhteistyötä tukeva toimintamalli on laadittu ennakoivuuden, yhteisen tilannekuvan muodostamisen sekä toimenpiteiden koordinoinnin tueksi. Tutustu Kohti onnistunutta toimintaa rakennemuutoksissa
Rakennemuutostilanteiden hoitaminen edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä, jotka voivat luoda haasteita toimijoiden välisen yhteistyön lisäksi myös yhteistyötahojen sisäiselle toiminnalle. Lapin ELY -keskuksessa rakennemuutos heijastuu laaja-alaisesti eri vastuualueille ja luo haasteita erityisesti tilannekuvan muodostamiselle ja toimenpiteiden koordinoinnille. On havaittu tarve kehittää myös ELY-keskuksen sisäisiä toimintatapoja ELY-keskuksen sisäisiä toimintatapoja, tiedolla johtamista, vuorovaikutusta ja viestintää rakennemuutostilanteissa. Hankkeen tavoitteena oli koordinoida ja yhteensovittaa eri toimijoiden tekemään työtä, tunnistaa ennakoiden tarvittavat toimenpidekokonaisuudet sekä tehdä päätöksiä ja kehittämistoimenpiteitä yhteisen ja olennaisen tiedon pohjalta ketterästi ja Lapin elinvoimaa edistäen. Tutustu Kuusi askelta kohti ketterää toimintatapaa rakennemuutoksissa.
Hanke tukee lappilaisia toimijoita siinä, että jatkossa erilaisiin rakennemuutostilanteisiin kyetään vastaamaan vaikuttavammin ja ennakoivuutta vahvistaen. Tutustu Neljä askelta strategiseen ennakointiin.
Toimintatapatyön toimeksianto, eteneminen ja tulokset on kuvattu tarkemmin hankkeen taustaraportissa. Lue raportti tästä linkistä.
Hankkeen tavoitteena on kehittää läpileikkaavana kokonaisuutena tiedolla johtamisen toimintatapoja rakennemuutostilanteissa ja kohtaannon haasteissa. Case-alueiden tilanteita tarkastelemalla on hankittu kokonaiskuvaa erilaisista tiedontarpeista, tiedon lähteistä sekä tiedontuotannon tavoista Lapissa. Toimimalla alueellisissa verkostoissa, osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin ja työpajoihin sekä tekemällä aktiivista yhteistyötä muiden kehittämishankkeiden kanssa on hahmotettu tiedolla johtamisen ja tilannehuonetoiminnan edistämistä Lapin alueella.
Hanke on tukenut aluekehitystoimijoita ottamaan tiedolla johtamisen osaksi arjen työtä. Hanke on järjestänyt laajan tiedolla johtamisen perehdytyskokokonaisuuden, jossa eri teemoja ja ilmiöitä nivottiin osaksi kunkin omaa kehittämistyötä. Lisätietoja tiedolla johtamisen perehdytyskokonaisuudesta saat alla olevasta haitarista.
Hankkeessa on kerätty käytännön tietoa erilaisista ratkaisuista kohtaannon haasteisiin. Työttömille työnhakijoille suunnattujen työllisyyskokeiluiden eli pilottien kautta on etsitty ratkaisuja kohtaannon haasteisiin erityisesti palvelurakenteen näkökulmasta.
Hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu erilaisia palvelukokeiluita, joilla tuetaan työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Kohderyhmänä kokeiluissa ovat alle 30-vuotiaat, yli 54-vuotiaat, täsmätyökykyiset sekä maahanmuuttaneet työnhakijat. Näiden pilottien pohjalta hankkeessa on laadittu kohtaannon ongelmista kohtannon ratkaisuihin -konsepti tukemaan yhä vaikuttavampien palvelujen kehittämiseksi Lapissa.
Lapin maahanmuuttostrategia 2030+ on laadittu osana hanketta, laajassa maakunnallisessa yhteistyössä. Strategia tähtää siihen, että Lappi on kaikille koti ja hyvä paikka elää, tehdä työtä, yrittää ja opiskella.
Projektipäällikkö, Satu Pekkala, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p. 0295 037 125
Projektisuunnittelija Sanna Peltoniemi, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p. 0295 037 407
Lapin maakunnassa rakennemuutostilanteet ovat viime vuosina liittyneet useisiin eri toimialoihin ja erilaisiin maantieteellisiin alueisiin. Teollisen rakennemuutoksen lisäksi käynnissä on ollut useita samanaikaisia muutosajureita, jotka ovat aiheuttaneet joko nopean negatiivisen tai positiivisen muutostilanteen, tietyllä alueella tai toimialalla. Näiden rakennemuutostilanteiden taustalla on sekä globaaleja muutoksia että paikallisia muutoksia. Useimmiten tilanteeseen liittyy kansainvälisiä ulottuvuuksia joko rajayhteistyön, asiakkuuksien tai vaikkapa elinkeinotoiminnan omistajuuksien kautta. Lapissa yksittäisistä rakennemuutostilanteista onkin siirrytty ns. jatkuvaan rakennemuutokseen. Näissä muutostilanteissa tarvitaan laajaa verkostoitumista, nopeaa reagointia ja pitkäaikaista tukea niin rahoituksen kuin erilaisten palveluiden muodossa.
Hankkeessa on laadittu laajassa yhteistyössä toimintatapaa, joka tukee tuleviin rakenne- ja muihin muutostilanteisiin vastaamista. Erilaisten paikallisten tapausesimerkkien avulla on analysoitu rakennemuutostilanteita, nostettu esiin kehittämistarpeita ja tuettu toimintatapojen muutoksessa. Hankkeen toiminnan aikana ajankohtaisia rakennemuutokseen ajavia muutosajureita ovat olleet muun muassa koronapandemia, Veitsiluodon tehtaan lopetus, Metsä Fibren tehtaan investointi, Tenojoen kalastuskielto sekä osaavan työvoiman saatavuuden haaste erityisesti matkailualalla.
Hankkeen tapausesimerkkeinä ovat toimineet Meri-Lapin teollinen rakennemuutos, Lapin matkailun rakennemuutos sekä Utsjoen paikallinen rakennemuutos. Näitä kolmea case-esimerkkiä yhdistävät äkilliset muutostilanteet, muutosten merkittävä vaikutus elinkeinotoimintaan ja työllisyyteen, nopea tuen tarve sekä verkostojen hyödyntäminen tilanteen parantamiseksi. Eri toimijoiden yhteistyötä tukeva toimintamalli on laadittu ennakoivuuden, yhteisen tilannekuvan muodostamisen sekä toimenpiteiden koordinoinnin tueksi.
Rakennemuutostilanteiden hoitaminen edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä, jotka voivat luoda haasteita toimijoiden välisen yhteistyön lisäksi myös yhteistyötahojen sisäiselle toiminnalle. Lapin ELY -keskuksessa rakennemuutos heijastuu laaja-alaisesti eri vastuualueille ja luo haasteita erityisesti tilannekuvan muodostamiselle ja toimenpiteiden koordinoinnille. On havaittu tarve kehittää myös ELY-keskuksen sisäisiä toimintatapoja, tiedolla johtamista, vuorovaikutusta ja viestintää rakennemuutostilanteissa. Hankkeen tavoitteena oli koordinoida ja yhteensovittaa eri toimijoiden tekemään työtä, tunnistaa ennakoiden tarvittavat toimenpidekokonaisuudet sekä tehdä päätöksiä ja kehittämistoimenpiteitä yhteisen ja olennaisen tiedon pohjalta ketterästi ja Lapin elinvoimaa edistäen.
Rakennemuutostilanteissa toiminta käynnistyy verkoston kokoamisella. Useimmiten ensimmäiseksi tavoitteeksi asetetaan tilannekuvan hahmotus. Tilannekuvan muodostaminen tapahtuu muutostilanteessa hyvin nopeasti ja saatavilla on laajasti tietoa toimijoiden käytettäväksi. Tietoa kerätään päätöksenteon tueksi ja sillä tähdätään konkreettisten toimenpiteiden valmisteluun ja lopulta toteutukseen. Tiedon koonnin lisäksi jalkautuminen alueille on tärkeää. Rakennemuutostilanteissa tieto on alueellista, päätöksenteko koskee yrityksiä ja toiminnan kohteena on usein yksilö. Aluetoiminnan perustalla on usein kuntatoimijat.
Rakennemuutostilanteissa syntyykin useita erilaisia verkostoja ja ryhmiä, jotka ovat osittain päällekkäisiä ja joissa on samoja toimijoita. Yhteistyöverkostoissa tulisi tunnistaa erilaisia toimijoita kunkin tilanteen mukaan. Rakennemuutostilanteen toimintatavassa tärkeintä on tiedon jakaminen vuoropuhelussa. Säännöllinen vuorovaikutus toimijoiden kesken mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen ja päällekkäisyyksien vähentämisen. Tietoon pohjautuvat ratkaisut perustuvat luottamukselle, avoimuudelle ja aktiivisuudelle. Verkostossa on luotu turvallisuuden ilmapiiri, joka mahdollistaa myös epävarman tiedon jakamisen ja hyödyntämisen uusien ratkaisujen löytämiseksi.
Verkostomaisella toiminnalla rakennetaan erilaisia tilannehuoneita, joissa tieto, toimijat ja toimenpiteet rakentuvat tilanteen elinkaaren mukaan. Toiminnan ketteryyttä edistetään lisäämällä ennakoivaa otetta niin tiedon keruuseen kuin toimenpiteiden hahmottamiseen. Ennakoivan otteen vahvistamisella haetaan toimintamallia, missä toimijoilla on olemassa erilaisia tapoja ja välineitä hahmottaa muutostilanteita myös etukäteen.
Ennakoivassa toimintamallissa verkostolta edellytetään koordinaatiota sekä hyviä työvälineitä erilaisten muutosten piirtämiseen ja tiedon hyödyntämiseen asioiden valmistelutyössä, esimerkiksi hankesuunnittelussa tai erilaisissa strategiapäivityksissä.
Kohtaanto-ongelma yleisimmin tarkoittaa tilannetta, jossa avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät eri syistä kohtaa. Ongelman taustalla voidaan havaita muun muassa osaavan työvoiman saatavuuden haastetta, yritysten rekrytointiosaamisen kehittämistarvetta tai vaikkapa eri työnhakijaryhmien haasteellista pääsyä työmarkkinoille.Koordinoiden rakennemuutokseen ja kohtaantoon -hankkeessa on kerätty käytännön tietoa ratkaisuista kohtaannon haasteisiin. Työttömille työnhakijoille suunnattujen työllisyyskokeiluiden eli pilottien kautta on etsitty ratkaisuja erityisesti palvelurakenteen näkökulmasta.
Kohtaannon pilottien ja niistä saatujen havaintojen kautta voidaan todeta, että laajojenkin rakenteellisten haasteiden tilanteessa voidaan löytää ketteriä ja joustavia ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan. Yhdistämällä eri toimijoiden tietoutta ja palveluja ja luomalla aitoja kohtaamisia palvelujen eri vaiheissa voidaan edistää työllisyyttä haastavassa työmarkkinatilanteessa
Kohtaanto-ongelmista kohtaannon ratkaisuihin -konseptissa keskitytään ensisijaisesti siihen, miten palvelut suunnitellaan ja toteutetaan sekä kuinka palvelurakenteemme vastaa toimialojen ja työtä etsivien tarpeisiin.
Yhteensovitettu palvelurakenne edistää niin yksilön työllistymistä kuin yleisemmin osaavan työvoiman saatavuutta Lapissa. Hankkeen pilotit toimivat tukipalveluna eri tahojen kohtauttajina, tuoden konkreettisesti yhteen eri toimijat. Jokainen pilotti oli omanlainen tukipalvelunsa (toimialan tutustumisvalmennus, korttikoulutus, alanvaihtoon keskittyvä valmennus) hyödyntäen kuitenkin yhtenäisesti samoja kohtauttamisen tukitoimenpiteitä: aidot kohtaamiset, yhdessä tekeminen ja vertaistuki, hyvinvoinnin tukeminen ja konkreettiset osaamisen kehittämisen työkalut.
Koordinoiden kohtaantoon -konseptin laadintaa varten on toteutettu neljä pilottia työttömille työnhakijoille. Uudenlaisilla palvelukokeiluilla on etsitty ratkaisuja, joilla tuetaan työllistymisen haasteita kohtaavia ihmisiä työllistymisessä.
Palvelussa maahanmuuttaneet tutustuivat matkailualan työpaikkoihin ja -tehtäviin selkosuomella toteutettavassa valmennuksessa. Palvelun toteutti joulukuussa 2022 Vimma Devotion (Jaana Kovanen). Kannustavassa ohjauksessa vieraskielinen työtön työnhakija ja alueen potentiaalinen työllistäjä aidosti kohtasivat toisensa. Työnhakijalla oli mahdollisuus kielellisen tuen avulla tutustua matkailualan työtehtäviin ja osaamistarpeisiin sekä samalla tuoda esiin omaa osaamistaan työpaikkavierailuilla. Työnantajalla puolestaan oli mahdollisuus kohdata kasvokkain potentiaalinen työntekijä ja tuoda esille, mitä osaamista matkailualan tehtävät tänä päivänä vaativat.
Tutustumisvalmennus sai kannustavaa palautetta niin palveluntuottajalta kuin osallistujilta. "Räätälöityjä työllisyyden palveluja tarvitaan. Olen pystynyt viemään yksilöllisiä tavoitteita eteenpäin", (Jaana Kovanen). "Kiitos, näimme paikkoja, joihin emme olisi itse päässyt", "Keskustelimme monien johtajien kanssa", "Sain työpaikan!" (asiakaspalaute).
▶ YLEn uutinen matkailualan selkosuomella toteutettavasta valmennuksesta (avautuu YLEn sivulla)
Palvelun tavoitteena oli selkosuomella järjestettävien korttikoulutusten (hygienia- ja anniskelupassi) kautta edistää osallistujien työllistymismahdollisuuksia. Rovaniemellä ja Kemissä toteutetut koulutukset sisälsivät osallistujan kielitaitotason ja työllistymistarpeen alkukartoituksen, selkosuomella toteutettavan korttikoulutuksen ja testin, paikallisia yritysvierailuja sekä henkilökohtaista ohjausta työllisyyden tai kouluttautumisen tukemiseksi. Palvelun toteutti Redu Edu Oy.
"Kielitaito on iso este tentin läpäisylle, ei ammattiosaaminen. Yritysvierailut olivat hyviä, voi käytännössä näyttää hygienian kannalta kohteita. Osa aikoi myös kysyä töitä yrityksestä." (Hannu Pekkala, kouluttaja)
▶ Selkokielisille palveluille on kasvava tarve (avautuu LinkedInissä)
Yli 55-vuotiaiden työnhakijoiden osaamista ja työllistymistä on vahvistettu hyvinvointiin ja aitoihin kohtaamisiin painottuvassa valmennuksessa. Arctic Career Oy:n toteuttamassa valmennuksessa Rovaniemellä ja Meri-Lapin alueella pureuduttiin kokeneiden osaajien vahvuuksien tunnistamiseen ja osaamisen parempaan hyödyntämiseen. Yhdessä ohjaajan ja ryhmän kanssa haettiin erityisesti asiakaspalvelualan uusia työmahdollisuuksia, piilotyöpaikkoja ja rohkeutta alan vaihtoon. Intensiivinen viiden päivän valmennus sisälsi yhteisiä ruokailuhetkiä, tutustumista alan työllistäjiin ja työtehtäviin sekä uusien työnhakutaitojen kehittämistehtäviä.
Palvelu sai erinomaista palautetta osallistujilta: " Kiitos erinomaisesta valmennuksesta, se oli voimaannuttavaa ja antoisaa." Osallistujat saivat palautteen mukaan valmennuksessa "ideoita, vertaistukea ja ikärasismin oireiden lievitystä." Ohjaajan mukaan palvelukokeilu oli toimiva. "Sain toimia ikään kuin personal trainerinä osallistujille" (Heidi Alariesto, Arctic Career Oy).
Maahanmuuttaneille tarjotussa palvelussa kohtautettiin työnhakija ja työnantaja henkilökohtaisen valmennuksen avulla. Rouhea Oy:n (Sari Juntunen) toteuttamassa palvelukokeilussa kartoitettiin henkilökohtaisesti työnhakijan kielitaito, osaaminen ja tarve lisäosaamiselle. Samalla kartoitettiin avoimia työpaikkoja, joihin olisi mahdollista työllistyä täsmäkielitaidolla. Palveluun osallistuville tarjottiin henkilökohtaista ja läsnäolevaa palvelua sellaisissa paikoissa, joihin heidän oli luonteva tulla.
Kokeilussa havaittiin muun muassa, että "yritykset tarvitsevat perehdyttämisen tukena työntekijöiden kielikoulutusta sekä pidennettyjä rekrytointeja, joissa työn tekemisen kautta nähdään soveltuvuus tehtävään". Toisaalta maahanmuuttajataustainen työnhakija "tarvitsee selkeän kuvan siitä, millainen kielitaito pitäisi olla minkäkin toimialan tehtäviin". (Sari Juntunen, Rouhea Oy)
Tiedolla johtaminen on osa kaikkien työtä. Oman työn kannalta on tärkeää tunnistaa olennainen tieto, jalostaa tieto ymmärrettävään muotoon sekä liikuttaa tietoa eteenpäin sopivassa muodossa. Mitä tiedolla sitten tehdään? Sitä tulkitaan ja pureskellaan yhteisissä keskusteluissa sekä liikutetaan erilaisissa verkostoissa ja erilaisten alustojen välityksellä.
Muutosten jatkuvassa liikkeessä ennakoivan tiedon merkitys kasvaa jokaisen työssä. Epävarman tiedon jakaminen ja hyödyntäminen kuuluu nykypäivän tiedolla johtamiseen. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin tilanteet edellyttävät yhdessä tuotettua tietoa sekä valintojen tekemistä, mitä tiedolla tehdään ja kenen toimesta. Hyvänä toimintatapana niin nopeasti kehittyneissä tilanteissa kuin pidemmän aikavälin toimissa on ottaa lähtökohdaksi elävänä elämän konkreettinen pulma, jonka ympärille lähdetään muodostamaan yhteinen tilannekuva ja sovitut toimenpiteet asioiden edistämiseksi. Tässä työssä jokaiselle löytyy oma tärkeä tehtävä.
Koordinoiden rakennemuutokseen ja kohtaantoon -hanke on toteuttanut yhdessä Finnish Consulting Group Oy:n kanssa Tiedolla johtamisen perehdytyskokonaisuuden. Sen tarkoituksena on ollut herättää pohtimaan tiedon ja sen hyödyntämisen merkitystä sekä tiedolla johtamisen konkreettisia keinoja alati muuttuvassa lappilaisessa toimintaympäristössä. Lisäksi tavoitteena on ollut syventää ymmärrystä tiedolla johtamisen roolista ja keskeisistä menetelmistä kehittämistyössä sekä laajentaa Lapin alueen kehittämistoimijoiden osaamista, ennakointia ja muutoskyvykkyyttä tiedolla johtamisen keinoin.
Perehdytyskokonaisuus sisälsi aloituswebinaarin, jossa osallistujia johdatettiin tiedon merkitykseen lappilaisessa kehittämistyössä. Kokonaisuudessa toteutettiin myös neljä teemallista työpajaa, joissa ajatuksia herättelevien aloituspuheenvuorojen lisäksi työskenneltiin pienryhmissä Mural -alustalla.
Työpajojen teemat käsittelivät äkillistä rakennemuutosta, kestävää kehitystä, osaavan työvoiman saatavuutta ja tulevaisuuden tiedolla johtamista verkostoissa. Kokonaisuuden päätti webinaari, jossa koottiin yhteen työpajatyöskentelyn tuloksia sekä heräteltiin vierailijapuheenvuoroilla yhteisten tiedolla johtamisen prosessien kehittämiseen.
Kiinnostavat alustukset, konkreettiset työskentelytulokset sekä webinaarien tallenteet ovat hyödynnettävissä tällä sivulla, kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Tiedote tiedolla johtamisen perehdytyskokonaisuudesta. (sttinfo.fi)
Lapin maahanmuuttostrategia edistää:
Maahanmuuttaneilla tarkoitetaan kaikkia Lappiin muuttaneita eli
Lapin maahanmuuttostrategia 2030+ laaditiin laajassa lappilaisessa yhteistyössä vuonna 2022. Strategiatyö pohjautuu kattavalle tietoaineistolle, jota käsiteltiin yhteisissä työpajoissa. Lapissa asuvat maahanmuuttaneet osallistuivat strategiatyöhön ja yhteisen vision määrittelyyn. Maahanmuuttaneiden omat kokemukset ja ajatukset olivat keskeisessä roolissa strategian sisältöjä työstettäessä. Strategiatyöhön sisältyi lukuisia työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi strategiatyöhön pystyi osallistumaan vastaamalla sähköiseen kyselyyn sekä vastaamalla avoimeen lausuntopyyntöön.
Strategian laadinnan tukena oli avoimella hankintamenettelyllä valittu palveluntuottaja, joka vastasi strategiatyön käytännön toteutuksesta.
