Varsinais-Suomen ELY-keskus on valtionhallinnon laaja-alainen kehittäjäorganisaatio. Toiminta-alueemme on elinkeinoasioiden osalta Varsinais-Suomi ja liikenne- ja ympäristöasioiden osalta Varsinais-Suomi ja Satakunta. Tavoitteenamme on verkostomaisella yhteistyöllä varmistaa alueemme kestävä hyvinvointi, vireä elinkeinoelämä, vetovoimaiset maakunnat ja ympäristö sekä tyytyväiset asukkaat.
Tule kuulemaan ja juttelemaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa maatalou ...
Lähes kaikki Suomessa esiintyvät linnut ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Rauhoitettuj ...
Tiistaina 3.6.2025 Varsinais-Suomen ELY-keskus järjesti infotilaisuuden, jossa käsiteltiin ju ...
Varsinais-Suomen yrityspalveluilta löydät tietoa julkisista rahoituksista sekä kasvun ja kansainvälistymisen palveluista yrityksille.
Saaristomeri sijaitsee Lounais-Suomessa ulottuen Varsinais-Suomen rannikolta aina Ahvenanmaalle saakka. Saaristomeri-sivusto esittelee ajankohtaisia Saaristomeren suojeluun liittyviä aiheita, uutisia ja tapahtumia.
Saaristomeri sijaitsee Lounais-Suomessa ulottuen Varsinais-Suomen rannikolta aina Ahvenanmaalle saakka. Saaristomeri-sivusto esittelee ajankohtaisia Saaristomeren suojeluun liittyviä aiheita, uutisia ja tapahtumia.
Varsinais-Suomi on perinteisesti toiminut elintarviketuotannon keskuksena Suomessa. Ruokaketjun työllistävä vaikutus on alueella merkittävä eli puhutaan n. 50 000 henkilön panoksesta. Alueella onkin vahva pyrkimys kehittyä Suomen ruoka-aitaksi osana Lounais-Suomen aluetta. Lähiruoan käytön edellytysten parantaminen onkin lähivuosina Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminnan yhtenä painopisteenä.
Varsinais-Suomi osana Lounais-Suomea on maan johtava elintarviketuotannon alue monilla tuotannon aloilla - esimerkiksi leipäviljan, puutarhasektorin, sikojen ja siipikarjan tuotannossa. Samoilla aloilla on alueen luomutuotantokin kansallisella tasolla vahvassa asemassa. Maatalouden ympäristötuet ovat Varsinais-Suomessa aktiivissa käytössä. Sijainti Saaristomeren rannikolla heijastuu osaltaan kalatalouden vahvuutena. Tuotantotoiminnan laajuuden ja olosuhteiden johdosta on ympäristön tilaa koskeva tieto ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi hyvin tärkeitä.
Maaseutuelinkeinojen kohdalla on ELY-keskuksen tehtäväkenttä laaja. Maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen kuuluvat tehtävät (kuten tukipolitiikan toimeenpano seuranta- ja valvontatehtävineen) muodostavat toiminnan ytimen. Tässä kuitenkin huomioidaan ympäristöön liittyvät tekijät ja maaseudun kehittäminen asuin- ja toimintaympäristönä. Elintarviketurvallisuus on nousemassa monesta syystä aiempaa tärkeämmäksi toiminnan areenaksi.
Edellä mainittujen alueen piirteiden ja omien tehtäviensä suorittamiseksi ELY-keskuksella on käytettävissään monipuoliset maaseutua ja maaseutuelinkeinoja koskevat tiedot. Tiedot tuotetaan pääosin valtakunnallisesti Maa- ja metsätalousministeriön toimesta ja julkaistaan LUKEn sivuilla.
ELY-keskus pyrkii toiminnallaan myötävaikuttamaan siihen, että Varsinais-Suomi tarjoaisi asukkaille ja yritystoiminnalle otollisen toimintaympäristön.
Varsinais-Suomi on talouden ja kulttuurin ydinaluetta Suomessa. Työllisyysaste on perinteisesti ollut maan kärkipäässä heti Uudenmaan jälkeen. 1990-luvun lama vei alueen työpaikoista viidenneksen. Toisin kuin useimmissa Suomen maakunnissa työpaikkojen määrä on alueella 2000-luvulla ylittänyt 1990-luvun lamaa edeltäneen tason - viimeksi vuodesta 2017 alkaen.
Varsinais-Suomessa teollisuus, koulutus ja palvelut ovat keskeisessä roolissa. Alueen hyvinvointi nojaa vahvasti teollisen tuotannon vientiin. Tämän lisäksi alue on perinteisesti myös maatalouden ja elintarvikkeiden tuotannon luonnollista ydinaluetta. Teknologiateollisuus on pitkään muodostanut alueen teollisuuden selkärangan, jonka rinnalla lääke- ja muu kemianteollisuus sekä rakennustuote- ja elintarviketeollisuus näyttelevät merkittävää roolia alueen teollisuudessa. Paperiteollisuuden rooli on Varsinais-Suomessa vähäinen. Luonnon- ja kulttuuriympäristön rikkaus on osaltaan myös vetovoimatekijä alueelle suuntautuvalle matkailulle ja palveluille. Alueen sijainnin vuoksi logistiikka ja ylipäänsä kuljetuksiin liittyvät palvelut ovat hyvin merkittävässä roolissa.
ELY-keskuksella on käytössään monipuolista elinkeinojen ja työmarkkinoiden toimintaa kuvaavaa tietoa. Tiedot painottuvat työvoiman kysyntään ja tarjontaan, joiden yhteisvaikutuksena syntyy vallitseva työllisyyden taso. Näitä tietoja käytetään toimintaympäristön seurantaan, työllisyyden rakenteen ja muutoksen seurantaan. Mainittujen seurantatehtävien lisäksi ELY-keskuksessa tuotetaan ja hyödynnetään ennakointitietoa työllisyyden kehityksestä toimiala- ja ammattinäkökulmista. Osa tiedoista on TEM-konsernin tuottamaa, mutta merkittävä osa muilta tahoilta hankittua. Tärkeä ulkoinen tietolähde elinkeinoasioissa on Tilastokeskus.
Ajankohtaisia tilannekatsauksia:
Työllisyyskatsaus on ELY-keskuksen kuukausittain julkaisema katsaus työttömyyden, avoimien työpaikkojen ja työvoimapoliittisten palveluiden viimeaikaisesta kehityksestä. Työllisyyskatsaus laaditaan työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston pohjalta.
ELY-keskusten työllisyyskatsaukset muodostuvat suoraan tilastojärjestelmästä kuten valtakunnallinenkin katsaus. Järjestelmä on tehty niin saavutettavaksi kuin teknisesti on ollut mahdollista, myös sen tuottamien pdf-tiedostojen osalta. Saavutettavuusselosteessa on kerrottu poikkeamat: www.temtyollisyyskatsaus.fi
Alueelliset kehitysnäkymät -raportin tavoitteena on muodostaa näkemys elinkeinoelämän ja työllisyyden nykytilasta ja kehitysnäkymistä. Arvioinnin aikajänne on lyhyt eli tilannetta arvioidaan seuraavien puolen vuoden ja vuoden aikaväleillä. Raportti julkaistaan kaksi kertaa vuodessa (maalis- ja syyskuussa) ja se sisältää ELY-keskuskohtaiset osiot (ml. Varsinais-Suomi ja sen seutukunnat).
Työvoimabarometri tuottaa lyhyen aikavälin tietoa työvoima- ja osaamistarpeista eri toimijoille. Työvoimabarometrissa tarkastellaan ammattinimikkeiden lisäksi myös osaamistarpeita. Tietoa on tarjolla myös toimialakohtaisesta, minkä myötä työvoimatarpeista piirtyy tarkempi kuva.
Työvoimabarometrin tieto kerätään tilastoista, ELY-keskuksen alueellisista keskustelutilaisuuksista ja toimialakohtaisista työpajoista. Keskeinen tiedonlähde on alueen asiantuntijoiden näkemys lähitulevaisuuden tarpeista.
Työvoimabarometri julkaistaan kerran vuodessa syksyisin. ELY-keskus tuottaa arviot työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta seuraavan vuoden päähän. Näiden arvioiden perusteella laaditaan kuvaus työvoiman kohtaantotilanteesta.
Aiemmin tietoa työvoimatarpeista on julkaistu Ammattibarometrissa, jonka Työvoimabarometri korvasi syksyllä 2023.